torstai 19. joulukuuta 2013

Kaapelikaaosta ja kivenjärkäleitä: näin tehtiin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti

Tampere-talossa vietettiin 6.12. upeat kemut Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Illan konsertti vaati monen monituisia valmisteluja. Tampere Filharmonian apulaisintendentti Lauri Lehtonen tallensi viime hetken vipinöitä kännykkänsä muistikortille. Klikkaa kuvat isommiksi!


Ylen kaapelikaaos

Laitosmies Kalevi Karjalainen tekee kahteen tuoliin erikoissäädöt, jotta
presidenttiparin ei tarvitse muistaa laskea penkkiä ennen kuin istahtaa alas.

Salonkiorkesterin ensimmäiset harjoitukset intendentti Helena Hiilivirran
lempeässä valvonnassa.

Ylen tuotantomestari Arto Miettinen, ohjaaja Marika Vapaavuori ja
 intendentti  Helena Hiilivirta kenraaliharjoituksen viime hetkillä.

Porilaisten marssi soi; "presidenttipari" saapuu.

Nuorisokuoro Sympaatti ja poikakuoro Pirkanpojat kenraaliharjoituksessa.

Orkesterin vahvin mies Olavi Hostikka asettelee kivet paikalleen.

Värimaailma ja valaistus hiottiin kohdilleen.

Kuvat: Lauri Lehtonen

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kuvataideoppilaat piirsivät yössä lepattavia nisäkkäitä

Orkesteri lähetti marraskuussa koululaisille musiikkitehtäviä Toivotuimmat klassikot -konsertin ennakkomaisteluun ja jälkimuisteluun. Tammelan koulun viidesluokkalaiset kuvataideoppilaat laittoivat värikynät ja pensselit viuhumaan ja piirsivät nämä upeat lentävät nisäkkäät. Tehtävän inspiraationa oli J. Straussin Lepakko-alkusoitto.



















maanantai 9. joulukuuta 2013

Pötyä pöytään viidestä maasta – muusikot kertovat ruokakulttuureistaan

Tampere Filharmonian soittajatkaan eivät elä pelkällä sielunravinnolla. Viisi eri maista kotoisin olevaa muusikkoa kertoo, millainen ruoka heille maistuu ja mitä heidän joulupöytäänsä kuuluu.

Julien Weber (oboe), Ranska:
– Syön paljon grillattua kanaa. Lempiruokani on kuitenkin ankanmaksa mausteisen leivän, hunajan ja valkoviinin kera. Ranskassa on tyypillistä kulkea kadulla patonki kainalossa. Patongin kanssa syödään paljon erilaisia juustoja, esimerkiksi vahvanhajuista maroillesia.

Ranskassa käyville Julien suosittelee kreppejä (cpêpe). Krepit tehdään itse, ja  niiden syöminen on hyvin epämuodollinen tilaisuus. Lautaselle kerätään vino pino kreppejä, joiden väliin voi laittaa mitä hyvänsä; Julienin suosikki on kinkku-juusto-munatäyte. Krepit ovat suomalaisia sukulaisiaan lättyjä ohuempia, pitsireunaisia ohukaisia. Makeaan kreppiin Julien laittaa sokeria ja sitruunamehua. Kreppien tekemiseen liittyy uskomus: jos pitää paistaessaan toisessa kädessä kultakolikkoa ja onnistuu heittämään krepin ympäri, voi rikastua.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa Julien pitää pullasta. Korvapuustin tyyppistä kardemummapullaa ei Ranskasta saa. Moniin suomalaisiin ruokiin kuuluva ruskea kastike puolestaan ei oboistia miellytä: – Ruskea kastike pitäisi kieltää. En pidä myöskään mämmistä, tosin en ole kokeillut sitä kerman kanssa.

Julien viettää joulunsa Ranskassa. Joulupöydässä voi olla esimerkiksi kylmäsavulohta, tryffeleitä, ankanmaksaa, kalkkunaa ja jotakin villieläintä, esimerkiksi peuraa. Aattona syödään jälkiruuaksi biscuiteja (pieniä kakkusia), minkä jälkeen muina päivinä ei jaksa syödä muuta makeaa kuin hedelmiä, kuten appelsiineja ja litsejä.



Mark Reding (klarinetti), Sveitsi:
– Sveitsiläisessä ruokakulttuurissa on paljon vaikutteita ranskalaisesta ja italialaisesta keittiöstä. Lempiruokiani on italialainen käsintehty tuorepasta, jonka kanssa syön fileetä huhtasienikastikkeella (Filet mit Morchel-Sauce). Tässä yksi resepti.

Sveitsiin menijän kannattaa kokeilla fondueta ja sveitsiläisiä klassikoita, esimerkiksi Zurches Geschnetzelleä röstillä. Sveitsin itäisessä osassa Graubundenissa kannattaa maistaa capunseja ja fondueta valkoviinin kanssa.

Mark on Suomessa melko kaikkiruokainen, mutta salmiakin makua hän vieroksuu.

Mark lentää jouluksi Sveitsiin. Hänen joulupöytänsä suosikkeja ovat Fondue chinoise, jossa rullatuja lihasuikaleita kastetaan kuumaan lihaliemeen. Perinteisempi sveitsiläinen jouluruoka on Filet im Teig (fileetä taikinassa). Jälkiruuaksi Mark nauttii glace surpriseä, eli marengin alle piilotettua uunijäätelöä.











Antti Laulaja (kontrabasso), Suomi:
Antti on kalamiehiä, ainakin mitä syömiseen tulee. Hän syö mieluiten kaikenlaisia kalaruokia. Välimerellisten ruokien maku, keveys ja värikkyys kiehtovat häntä.

– Teen ruokaa näppituntumalla, en resepteistä. Reseptin mukaan leivon vain kakkupohjan.

Suomen ruokakulttuurissa on Antin mukaan vaikutteita esim. Venäjältä ja Saksasta. 

– Ruokakulttuurillemme on tyypillistä peruna, jota on liikaa joka paikassa.

Suomessa Antti suosittelee maistamaan karjalanpiirakoita ja muikkuja eri tavoin laitettuina. Muikut ovat hänen mielestään parhaita heti pyynnin jälkeen savustettuna tai halstrattuna. 

– Olen kaikkiruokainen, mutta Janssonin kiusauksen ja maksalaatikon jätän mieluiten väliin. 

Kontrabasistin jouluun kuuluu paljon kalaa: lohta eri muodoissa ja itse tehtyä, eri tavoin maustettua silliä. Kaloja syödään pitkään ja hartaasti, minkä jälkeen ”jälkkäriksi” otetaan kinkkua ja laatikoita. Joulupöytä on perinteinen. Makeina herkkuina Antti syö luumukiisseliä kermavaahdolla ja suklaata.




Istvan Szalay (viulu), Unkari:
– Unkarilaisena tietysti kuuluu sanoa, että lempiruokiani ovat Gulyás-keitto (gulassi) ja Pörkölt (käristys, jonka päämausteena on paprika). Oikeasti tykkään tosi monesta ruuasta, en vierasta muuta kuin pahaa ruokaa...

– Unkarilainen ruokakulttuuri on hyvin monisävyinen, sillä se on saanut vaikutteita monelta suunnalta. Ruokakulttuuristamme löytyy vivahteita muun muassa mongolilaisesta, turkkilaisesta, slaavilaisesta ja germaanisesta keittiöstä. Perusajatuksena on, että saadaan maukasta ja täyttävää ruokaa helposti saatavilla olevista ruoka-aineista, esimerkiksi lihasta, sipulista, paprikasta, perunasta ja porkkanasta.

Istvan suosittelee edellä mainittujen lisäksi maistamaan ainakin Babgulyásia (papugulassia savulihalla), Halászléa (unkarilaista kalakeittoa), Hortobágyi húsospalacsinta (kananjauhelihalla täytettyjä lettuja), Kolbász ja Szalámi -makkaroita, Szalonna-silavaa, Füstölt oldalasia (savukylkeä) ja Ecetes-paprikaa (etikassa hapatettuja paprikoita) sekä Lángosia (suolaista munkkia, jonka päälle voi laittaa vaikkapa valkosipulia, juustoraastetta ja smetanaa).

Suomalaisessa ruokakulttuurissa Istvan pitää erityisesti erilaisista pataruuista, kuten poronkäristyksestä, hirvipadasta ja karjalanpaistista. Hänen suosikkejaan ovat myös erilaiset sieniruuat ja eri tavoin laitettu lohi. – Inhokkeja minulla ei varsinaisesti ole, vaikka viilin koostumuksen suhteen olen edelleen aika skeptinen.

Istvanin joulupöytä on hyvin suomalaisvaikutteinen kaloineen, kinkkuineen ja laatikoineen.

Resepti: Marhapörkölt (naudanlihakäristys)
Kuullota sipuli. Käristä lihat (esim. naudan sisäpaistisuikaleet), lisää vettä ja suolaa tai lihalientä niin että lihat peittyvät. Keitä liha hiljalleen pehmeäksi, lisää vettä tarvittaessa. Mausteeksi oman maun mukaan paprikajauhetta (makeaa tai tulista) ja paprikatahnaa. Tarjoa vaalean maalaisleivän, taikinapallojen tai pastan kera. Annosten päälle voi laittaa vähän smetanaa ja tulisia chili-paprikasuikaleita. Nauti hapatettujen valkosipulisuolakurkkujen ja punaviinin kera.


Aleksandr Veryukhanov (fagotti), Venäjä:
Aleksandrin lempiruokia ovat venäläiset dumblingit, borssikeittoja täytetty kala sekä Pozharsky-kotletti. Tätä kotlettia ei tehdäkään vasikanlihasta vaan kanasta.

– Aleksanteri I jäi kerran matkallaan tien varteen, kun hänen vaunuistaan meni pyörä rikki. Pozharskyn majatalo sai kunnian tarjota keisarille aamiaisen. Listalla oli kotlettia vasikanlihasta. Isäntä oli epätoivoinen, koska hänellä ei ollut juuri tuolloin vasikanlihaa keittiössään. Majatalon emäntä tuli kuitenkin avuksi ja valmisti kotletin uudella reseptillä kanasta. Keisari piti annoksesta kovasti ja pyysi saada reseptin itselleen. Kuullessaan, että annos oli tehty kanan lihasta hän nauroi ja nimesi sen Pozharskyn kotletiksi. Keisari myös palkitsi emännän reseptistään, josta tuli kuuluisa.

Suomalaisessa ruokapöydässä erityisen mainiota on kermainen lohikeitto. Epämiellyttävää ruokaa Aleksandr ei keksi, mutta suomalaisten ravintoloiden annoskoot saisivat olla suurempia. Suomessa myös syödään lounasta aivan liian aikaisin, jo yhdentoista aikaan. Aleksandr nauttisi lounaansa mieluiten vasta kahden–kolmen maissa.

Aleksandr pitää paljon kollegansa Vitali Torkkelin valmistamasta hapankaalista, joka on tyypillinen venäläinen ruoka. Hapankaali maistuu  hänelle myös jouluna, jota vietetään Venäjällä 7.1. Silloin hapankaalia syödään esimerkiksi hanhen kanssa. Lisäksi fagotistin jouluun kuuluu kirjolohi erityisesti graavattuna sekä erilaiset suolaiset ja makeat piirakat, kuten kanipiirakka ja omenapiirakka. Palanpainikkeeksi hörpitään vaikkapa puolukka- tai lakkamehua.

Teksti: Emmi Marttinen
Kuvat: Harri Hinkka





maanantai 2. joulukuuta 2013

Taidetta Toivotuimmista

Posti toi meille lisää musiikin inspiroimia piirustuksia Toivotuimmista klassikoista. Nämä hienot työt ovat Liisanpuiston Puistokoulun 4.–5.-luokkalaisten ja Lempoisten koulun 2.-luokkalaisten tekemiä.












tiistai 26. marraskuuta 2013

Soittokeikka Pariisissa ja muita kuvia musiikista

Koululaiset kuuntelivat Toivotuimpia klassikoita ja piirsivät musiikin innoittamina. Tässä ensimmäisiä orkesterin saamia taideteoksia – klikkaamalla saat kuvat suuremmiksi. Lähettäkää ihmeessä lisää!








maanantai 18. marraskuuta 2013

”Kyllä tekniikka on ihmeellistä” – etäkonsertti Pispan palvelukeskuksessa

Toivotuimmat klassikot -konsertti striimattiin eli välitettiin suorana nettilähetyksenä Tampere-talon Isosta salista Pispan palvelukeskukseen perjantaina 15.11. Nelisenkymmentä ikäihmistä seurasi konserttia keskuksen päiväsalin valkokankaalta, ja moni heistä kuuli sinfoniaorkesteria ensimmäistä kertaa livenä.

Ennen konserttia Pispan väki esitti kysymyksiä Tampere-taloon chatin välityksellä ja katseli, kun intendentti Helena Hiilivirta haastatteli konserttisalissa kahta Tampere Filharmonian muusikkoa. Sitten valot himmenivät ja odottava tunnelma valtasi salin.

Soiton soidessa robottikamera vei katsojan kurkistamaan jopa kapellimestari Giancarlo Rizzin ilmeitä – joku yleisöstä kehaisikin, että konserttia kelpaa katsella jo pelkästään komean italialaisen takia. Muut kamerat toivat orkesterin muusikoiden taituruuden hienosti esiin lähikuvillaan. Viulistien pizzicatot Smetanan Moldaussa tekivät vaikutuksen kokeneempaankin kuulijaan. ”Eivät ne siellä Tampere-talossa näe orkesteria näin läheltä”, kommentoi ilahtunut katsoja Pispassa.

Helena Hiilivirta otti juonnoissaan huomioon myös etäyleisön.

Väliajalla yleisö nautti kuplivaa omenajuomaa ja oikoi jäseniään. Täysipituinen konsertti ei kuitenkaan tuntunut liian pitkältä, vaan ikäihmiset nauttivat musiikista keskittyneinä konsertin loppuun saakka. Suosionosoitukset vain yltyivät väliajan jälkeen, ja konsertin päätteeksi orkesterille annettiin raikuvat aplodit.

Pispan yleisö oli erittäin tyytyväinen kokemaansa. Hilkka Lehtonen oli ensimmäistä kertaa klassisen musiikin konsertissa: ”Kaikki on uutta, mitä sieltä tulee. Ihan ihmeellistä, että kuva ja ääni pystytään välittämään meille tällä tavalla.”

Hilkka Lehtonen oli ensimmäistä kertaa sinfoniaorkesterin konsertissa.

Hilkka Lehtonen itse saapui konserttiin Pappilanpuiston palvelukeskuksesta, jonne Tampere-talo striimaa joulukuussa Vesa-Matti Loirin konsertin. ”Tosi ihanaa, että konsertteja viedään sellaisten ihmisten luokse, jotka eivät pääse paikan päälle”, Lehtonen sanoo. Juuri tämä on etätapahtumien idea: Tampere-talon tapahtumia halutaan viedä sellaisen yleisön luokse, joka ei itse pysty saapumaan taloon. Vaikka Pispaan striimattu lähetys hivenen pätki konsertin loppupuolella, tapahtuma kokosi ikäihmiset yhteen ja tarjosi monelle täysin uudenlaisen elämyksen, josta riittää juteltavaa pitkäksi aikaa. Kuten eräs rouva yleisössä totesi: ”Kyllä tekniikka on ihmeellistä.”

Teksti ja kuvat: Emmi Marttinen

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Musapähkinöitä Toivotuimmista klassikoista

Tekisikö joskus mielesi virittäytyä konserttiin etukäteen tai muistella elämystä vielä jälkikäteen, mutta et vain tiedä kuinka?

Nyt saat apuja meiltä! Laadimme pieniä musatehtäviä Toivotuimmat klassikot -konserteista, jotka soitetaan torstaina 14.11. ja perjantaina 15.11. Tehtävät liittyvät konsertin teoksiin ja orkesteriin. Tästä tehtäviin.

Tehtävien tekoa helpottaa Naxos-musiikkipalvelu, jossa konsertin teoksia voi kuunnella. Riittää, että kirjaudut palveluun kirjastokortillasi. Naxokseen...

Lisätietoa Toivotuimmista klassikoista.

Toivotuimmat klassikot johtaa Giancarlo Rizzi.


maanantai 28. lokakuuta 2013

Prinsessahäät Filharmoniassa? Ei, vaan koululaisia kylässä!

Muutamana syksyisenä perjantaina Tampere-talon aulassa on esiintynyt melkoinen torvisoittokunta, kun 140 koululaista on pärisyttänyt huulitrumpettia!

Onpa aulassa nähty prinsessa ja prinssikin. Koska orkesterimusiikki on syntynyt hoveissa, Tampere-talo on orkesterilleen kuin nykyajan linna. Linnassa käyttäydytään juhlallisesti ja kuunnellaan loistokasta musiikkia. Tampere Filharmonian kenraaliharjoituksiin on siirrytty koululaisten kanssa asiaankuuluvalla tyylillä, ryhdikkäästi kävellen ja vastaantulijoille vilkutellen.

Vierailuilla Tampere Filharmonian arkeen koululaiset tutustuvat ammattiorkesterin työhön. Emmi ja Joonas kertovat koululaisille, millaista työtä muusikot tekevät ja mikä heppu siellä orkesterin edessä oikein heiluu. Lisäksi kerrotaan harjoituksissa kuultavista teoksista ja säveltäjistä.




torstai 10. lokakuuta 2013

Tampere Filharmonian blogi – terveisiä Filharmonian arjesta

Tervetuloa orkesterin blogiin!

Tampere Filharmonian uuttera nuoriso-osasto, kuten nuo talossa pidempään olleet meitä nimittävät, on aloittanut uuden blogin. Kurkistamme lavan taakse takahuoneisiin, tutustumme muusikon työhön ja kerromme, mitä kaikkea hauskaa meillä orkesterin arjessa tapahtuu. Otamme vastaan juttuja ja juttuvinkkejä myös blogin lukijoilta ja muilta Tampere Filharmonian työntekijöiltä. Konsertti- ja vierailukokemuksia, ohjelmistoon liittyviä tarinoita, kysymyksiä, valokuvia ynnä muuta voi sähköpostittaa osoitteeseen tampere.filharmonia@gmail.com. Silloin tällöin kurkistamme myös arkiston aarteisiin – minkälaisia ovat mahtaneet olla esimerkiksi Tampereen kaupunginorkesterin konserttiohjelmat 1970-luvulla?

T. Emmi ja Joonas

Emmi starttailemassa blogihommia aamukahvin kera. Kuva: Joonas